Kunpa tietäisi, kenelle puhuu…
Takavuosina olin joulumyyjäisissä vapaaehtoisena kahvilassa. Kyseisenä vuonna tuskailimme jatkuvasti karjalanpiirakoiden kanssa, jotka kyllä näyttivät kauniilta ja maistuivat hyviltä, mutta murtuivat aina, kun ne siirrettiin uunista lautasille. Hermo meinasi niiden kanssa mennä.
Tulipa siihen sitten merimieskirkon vastuuhenkilö jonkun miehen kanssa. Minä totesin kovaan ääneen, että näin huonoja piirakoita ei ole ollut koskaan eikä näitä voi asiakkaille myydä. Haukuin piirakat kiukuspäissäni aivan lyttyyn.
Illalla myyjäisten jälkeen kotiin lähtiessäni näin vastuuhenkilön uudelleen. Hän totesi kuivasti, että se mies hänen seurassaan oli muuten ollut piirakkafirman toimitusjohtaja.
